Tabula Rasa -Tyhjä taulu

Istun tässä matkalla menneisyydestä kohti tulevaisuutta. Vai olenko sittenkin vain ikuisessa tilassa mikä tapahtuu nyt? Menneisyyden kokemukset tietenkin vaikuttavat tähän hetkeen ja siihen mitä juuri nyt käyn läpi.  Ajatukseni lyövät tyhjää. Onko vanhassa enää murehdittavaa vai tarvitsenko jo uutta koettavaa sulateltavaksi?

Tyhjätila on luova tila. Tila johon voi luoda kaiken. Miltä tuntuu mennä nukkumaan eikä koskaan herätä. Ei ikinä, ikinä, ikinä. Syvää unta ilman unia ja ajatuksia. Jännä fiilis, mutta fiilis on jo kokemus. Sillä ei kai ole kokemusta ilman kokijaa. Ne kuuluvat yhteen kuten etuja takapuoli. Organismi ja ympäristö. Vai kykenetkö kuvailemaan asian joka ei ole jossain tilassa tai tyhjäntilan jossa ei ole asioita?

Minä lähden Japaniin? Miksi? Ja mikään ei ole niin turhaa kuin selittää paitsi se kun lopulta selittää selittämistään. Nintendo? Onko syynä Nintendo, joka imaisi minut Mayan valtakuntaan. Marion ja Luigin sienivaltakuntaan. Se teki suoran siitä mikä oli ympyrä. Se piirsi viivan alun ja lopun välille jolloin et vain tupsahtanut ruudun oikeasta nurkkauksesta vasempaan. Näin se vapautti siitä kehästä.

Se sai myös unohtamaan kauneimman kokemani fiiliksen. Iässä jolloin olin jo onnistunut tunnistamaan itsensä nimeltä. Siitä kauniin Korallimeren lumouksesta se vapautti. Kaikkien luonnon pienien yksityiskohtien ihailusta. Kaikkien eläinten ja kasvien leikistä tai pelistä heidän ympäristössään.  Pelissä oli usein korkein mahdollinen panos. Siitä merellisestä tunteesta Nintendo minut vapautti.

Vai liekö matkani syy poikani joka ei tätä kevättä päässyt kokemaan. Joka syntyi itkutta ja oli kuin kivinen Budhapatsas? Tyhjä kuori joka muistutti että itse elämä ei ole Tabula Rasa.

Vai onko se rutiinien pelko, pelko kiinni jäämisestä.  Pysähtymisestä. En tiedä mitä haluan, mutta tunnen halua lähteä. Se miksi en tiedä mitä haluan voi johtua 1: Minulla on se jo? 2: En tunne itseäni enkä koskaan voi tunteakaan.

Kuka lyö sydäntäsi? Kuka se on joka hengittää? Kuka on se joka ajattelee tätä kaikkea, Minä?

Ajatus on ajattelun palanen. Unit of thought. Ajan tunne on asioiden välinen intervalli.  Raha on vaurauden mitta ja vauraus on materiaalia, energiaa ja älyä.  Aurinko ei nouse aamulla siksi että kello on kuusi vaan kello on kuusi, siksi koska kello on kuusi.

Mieli lyö tyhjää. Tabula Rasa nyt on koettava jotain uutta.