Läppä

Matkustaessani Papua-Uusi-Guinean pienissä kylissä törmäsin erikoiseen ilmiöön. Vitsit Papualla olivat hyvin omituisia. En oikeastaan osaa edes kertoa mitä vitsit siellä olivat. Yhdessä vain naurettiin enkä oikeen osaa sanoa että miksi.

Täällä kotimaassa vitsailu on usein sarkastista. Vitsin luonne näyttää usein asiasta totuuden, jonka kätkemme kulttuurimme taakse. Vitsi usein näyttää jonkin typerän rakenteen, jonka asian ympärille olemme muodostaneet ja nauru perustuu tuon asian äkilliseen ymmärtämiseen. Naurun loputtua kuittaamme asian kuitenkin vitsinä ja palaamme ylläpitämään kulttuurimme rakenteita. Ilman kulttuuria ei siis ole sarkasmia. Sarkasmiin kätkeytyy kuitenkin jotain esoteerista. Vitsin osapuolilla, kertojalla ja kuulijalla on oltava riittävä määrä asiaan vihiytynyttä tietoa. Vitsi ei onnistu jos kertoja on liian ovela kuulijoihinsa nähden eikä hän saa kuulijoissa aiheutettua niin sanottua ahaa/repeämis reaktiota.  Liian ovela sarkasmi ei yleensä onnistu, sillä jos vitsi joudutaan selittämään, läppä aiheuttaa vain vaivautunutta naureskelua.

Sarkasmi on siis yhdenlainen sosiaalisen yhdenvertaisuuden ja samanmielisen ajattelun osoittava tekijä.